lauantai 28. helmikuuta 2015

Aloittelevan virheitä - kakkumaakari törttöilee

Kesää odotellessa tilasin Viherpiha-lehden. Kaupan päällisiksi tuli kirja: Vaaleanpunainen nonparelli -blogistin Kakut.







Ihastuin kirjassa olevaan Jouluiseen pakettikakkuun. Tajusin kuitenkin heti, ettei sokerimassa koristeiden vääntäminen välttämättä heti onnistu, kun ei ole koskaan-ikinä koskenutkaan sokerimassaan ennen. Sitä paitsi, ei nyt ole Joulukaan. Halusin siis tehdä keväisen version siitä, samoilla täytteillä. 

Täytteen tekeminen sinänsä yllätti: Sitä oli paljon! Mutta kun kiltisi seurasi ohjeita, ja hyydytti kakkua yön yli, se oli juuri sellaista kuin pitääkin - törkeen hyvää. 

Sitten se kuorruttaminen... Tein ohjeen mukaan sokerikreemiä kakun pintaan, mutta koska tein sen jo edellisiltana, sehän oli jääkaapista otettuna kivikovaa (käytin ehtaa voita). Enkä sitä levitellessäni muutenkaan ajatellut, että se olisi niin justiinsa, miten sen siihen kakun pintaan pistää... 

Olin ostanut valkosita sokerimassaa ja värejä, ja sain kuin sainkin aikaan kevään vihreää sokerimassaa. Välineisiin en sen sijaan panostanut vielä tässä kohtaa. Minulta siis puuttuu ns. tasainen kaulin, laatikossa majailee vain piirakkapulikka. Eikä minulla ollut silikonista leivonta-alustaakaan. Niinpä koitin kaulita massaa suurimmalla leikkuualustalla (koska en halunnut sotkea puista leivinalustaani tomusokerilla), joka oli auttamatta liian pieni. Pulikasta johtuen massa oheni epätasaisesti. 




Lopulta sain sokerimassan kakun päälle... Ei kovin nätti! Nostaessa massa repeili ohuimmista kohdista ja kakun pinnan epätasaisuus oikein huusi sokerimassan alta.



Paikkausyritys pursottimen kanssa ei sekään mennyt ihan putkeen, ja reuna näyttää ihan esikoululaisen tekeleeltä.

Mitä tästä opimme?


  1. Tee sokerikreemiä vasta kuorruttamispäivänä ja levitä se kakun päälle niin, että pinnasta tulee tasainen kuin jäähallin jää. 
  2. Hanki silikonialusta ja TARPEEKSI sokerimassaa, jotta saat siitä tasaisen pinnan kakun päälle
  3. Pidä pursotintreenejä ja hanki kunnollinen pursotin. 

Maku oli sen verran mainio, etten vielä luovuta. Eipä kai se Vaaleanpunaisen Nonparellin alkupään tuotanto mitään nättiä ollut sekään... :)

torstai 12. helmikuuta 2015

Uusia leluja

Tuli vähän shoppailtua...


Selailin inspiraatiota etsiessäni blogeja, uusiakin tuttavuuksia, ja sitä kautta löysin itselleni aivan uuden askarteluverkkokaupan: Heidin korttipaja. Valikoima yllätti positiivisesti ja sieltä löysin jotain, mitä en ollut mistään muualta ennen löytänyt. Ja toimitusaikakin oli vähintään ripeä! Sunnuntaina tilasin ja tiistaina olisi voinut jo pakettiautomaatista noutaa... Kiitos Heidi!



Kirjainstanssit olivat se suurin kaipuuni ja sieltähän ne löytyi. Irroitellessani niitä käyttöä varten tuli mieleeni, että johonkin rasiaan nämä on saatava, etteivät huku, ja pysyy isot ja pienet kirjaimet sopivasti erillään.



Veivasin ensin pienaakkoset paperista ja liimasin ne rasian kanteen, etteivät liiku.


Kontaktimuovia päälle


Ylimääräset reunat veks


Valmis!


Joulukilojen aiheuttajasta löytyi sitten oiva laatikko suuraakkosille ja numeroille


Näistä tarvitaan usein vain yhtä-kahta kerrallaan, joten väljä laatikko on paras


Aakkoset-teksti ei kanteen mahtunut, joten päädyin A ja O tekstiin. 
Pari numeroakin kanteen malliksi. 
VALMIS.



Yhtään korttia ei tällä kertaa vielä valmistunut, kun rasioita etsiessä meni aikaa, mutta nyt ne löytyvät nopeasti, kun tarvetta tulee.