tiistai 9. huhtikuuta 2013

Juhlan kunniaksi: Juustokakkua

Kun oikein etsii, juhlaan on aina aihetta. Viikonloppuna leivoin mustikkamarmoroidun juustokakun sen kunniaksi, että Tappara taisteli tiensä SM-liigan finaaliin. Olen itseasiassa halunnut opetella ehdan juustokakun tekemisen jo kauan, mutta nyt vasta riitti rohkeus. 

Ohje löytyi Pirkasta.



Ennen paistamista marmoroitu pinta näytti itseasiassa aika hyvältä.


Paistettuna se muistutti enemmänkin kraatereita. 

Koska irtopohjavuokani oli jäänyt kesällä mökille, jouduin tekemään tämän tavalliseen piirakkavuokaan. Sieltä ei taas ollut helppoa leikata sellaista kuvauskelpoista palaa,
niinkuin olisin halunnut, joten saatte olla ilman kuvaa nyt.

Maku oli... kelvolllinen. 
Se juustokakku, joka minulla on mielessä, pysyy yhä tekemättömänä,
mutta nyt minulla on pohja, jota lähteä tuunaamaan siihen suuntaan...

Niksipirkko-osuus



Eihän minulla ollut ohjeen edellyttämää elintarvikekelpoista monitoimikonettakaan. (Monitoimikone siis on jossain varaston laatikossa, mutta sillä on tehty sanomalehtipaperista paperimassaa, eikä sanomalehtimuste koskaan lähtenyt kokonaan pois, joten se on nyt paperikone, eikä joka kodin monitoimikone) Niinpä murskasin digestivet kaulimella. :)

Aina ei tarvitse hienostella elektroniikalla, vanhat konstit ovat usein parempia kuin pussillinen uusia.

Kiitos systeri vinkistä!

1 kommentti:

  1. Jep, huomattavasti parempi kuin kone! Koneella tulee minusta liian hienoa murua. Pussin päälle kun laitat vielä keittiöliinan, niin pussi ei hajoa niin helposti/jos hajoaa, saat kerättyä murut talteen. Täälläkin juustokakkua tänä viikonloppuna,varsinkin K&J söivät innolla! :)

    VastaaPoista