maanantai 12. marraskuuta 2012

Lämmittelyn jälkeen päästiin vauhtiin... ellei jopa ylikuntoon

Alkulämmittelyn jälkeen oli sitten aika pistää hihat heilumaan.


Ensimmäiseksi isän ottamasta valokuvasta äitille joulukortteja, kaikki 50 kappaletta. Voi sitä leikkaamisen ja liimaamisen määrää.


Sitten omat joulukortit.


Pinohan niitäkin syntyi. Saa nähdä piisaako silti...

Kun kerran vauhtiin päästiin, niin lopukimarana vielä läjä pakettikortteja. Joitain syntyi yksi, joitain sarjatyönä  kerralla useampi.






Tämän jälkeen iskikin totaalinen kyllästyminen, melkein suusta pääsi etten askartele vuoteen. Mutta tuskinpa siinä niin kauan menee ennenkuin taas tartun saksiin, leimasimiin ja pahviin...

5 kommenttia:

  1. Moikka Santra! Voitit messulipun Villavyyhdin blogin arvonnassa, lähettäisitkö postiosoitteesi sähköpostiin villavyyhti (a) villavyyhti dot fi niin panen sen tulemaan.

    VastaaPoista
  2. Oi apua - oot ollu ahkera. itsellä tuo show edessä. Ihan hirvittää. Viime vuonna tilattiin valokuvat, mutta nyt kai pitäis taas jotain väkertääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella! Kyllä siinä ihan koko viikonloppu meni, karkeasti arvioiden 15-16 tuntia... :D

      Mutta jos tekee vain omat, niin kyllähän siinä vielä riemu pysyy mukana.

      Poista
  3. Ihan loistoidea nuo "vanhusten" kortit. Itse otettu kuva ja kaunis vielä kaiken lisäksi! Ja reipas-kiltti tytär, joka ne viitsii heille tehdä...

    Kivoja nuo omatkin kortit ja pakettiversiot, oot sä reipas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän nuo ole minun eteeni elämäni aikana tehnyt moninkertaisesti enemmän, notta on vähintä mitä voi tehdä, kun muutaman kortin rustaa vastapalvelukseksi. :)

      Poista