lauantai 22. syyskuuta 2012

Mä tein sen!

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua! Piiiiiitkäään tekemäni isoäidinneliöpeitto on valmis! Minä kun luulin, etten ikuna skikuna saa mitään isotöistä loppuun asti! Olin siitä varma jopa! Ja sisullahan tämä loppuun vedettiinkin, sillä samannäköisten isoäidinneliöiden virkkaaminen alkoi tökkiä aika tehokkaasti viimeistään joulun pyhinä. Välillä olenkin pitänyt peitto-vapaita kuukausia, etten ole työhön koskenutkaan. Mutta tässä hiljan se alkoi huudella minulle ja ruoski omatuntoani. Valmiiksi sen siis sai minun typerä tunnollisuuteni ja perisuomalainen sisu, ei niinkään luovuuden innokkuus.



Mikä: Isoäidinneliöistä tehty päiväpeitto / torkkuviltti
Koko: 13 x 19 isoäidinneliötä = 247 lappua
Mitat: noin 135 cm x 205 cm (mistähän mä eilen illalla keksin vähentää puoli metriä pituudesta, korjattu)
Lanka: Novitan Nallea + Gjestalin Maijaa
Langan menekki:   2 kg 150 g
Työstämisaika: 1 vuosi, 5 kk langan ostamisesta tähän päivään

Isoäidinneliöstä ohjeita taitaa olla netti pullollaan, on kuvallista, videota ja piirrettyäkin. Siksi en sitä nyt tähän rustaa.

Virkkasin jokaisen isäidinneliön ympäri kerran kiinteillä silmukoilla (kyllä, niin kuuluukin, mutta ensimmäisistä lapuistani sellainen reuna puuttui..)

Yhdistelin laput langalla ja neulalla siten että pistin oikeat puolet vastakkain ja venyttelin todellisuudessa vähän erikokoiset laput samankokoisiksi (käsiala ei pysynyt samana koko puoltatoista vuotta) ja sitten pistelin takaa eteen -pistoilla silmukkaparin kerrallaan takareunoista yhteen. Mä en oikein tykästynyt siihen virkkaamalla oikealta puolelta yhdistämiseen, kun siitä syntyy kaikilla tavoilla selvä sauma. Me not like it. Nurjalta puolelta taas virkkaamalla yhdistäminen ei onnistunut.

Jos olet aikaisemmin lukenut tilitykseni neulepuseroista, tiedät kuinka suurena saavutksena pidän tämän koko luokan käsityötä. Nyt tohdin sanoa, että tehkää perässä (juu super-käsityöhullut tekee tällainen nikottelematta parissa kuukaudessa, mutta keskivertosukan kuluttajia tässä nyt haastankin)!!!

16 kommenttia:

  1. Onnittelut hienosta peitteestä! Kaunis on ja varmasti lämmin. Tuo yhteenkuromisvaihe on työläs vaan nyt sekin on tehty, eiku viltin alle fiilistelemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saas nähä raaskinko torkkupeittona käyttääkään, ettei nukkaannu :)
      Kyllä mulle oli työläintä noin monen lapun tekeminen ylipäätään. Yhdistely oli jopa yllättävän nopeeta, kun pisti kerralla 7 paria lappuja yhdellä langalla yhteen, enkä siis katkassut ja päätellyt jokaista kahden lapun välistä saumaa erikseen.

      Poista
  2. Onneksi olkoon suuresta urakasta.
    Kyllä sulla on nyt kaunis peitto !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. urakka todella tuntui isolta, vaikka himovirkkaajat tekeekin tän nopsaan. Mutta täytyy muistaa, että tuota aloittaessani en ollut virkannut sitten peruskoulun kuin yhden tyynyn verran pohjiksi.

      Poista
  3. HIENO!! Mä melkein voin tunnustaa olevani Kateellinen! Hitsi, että joku osaa.... Hatunnosto!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. halusta se on vaan kiinni, jos kiinnostaa tarpeeksi, palaa taito mieleen helposti. ja sitten se onkin toistoa toistoa toistoa toistoa toistoa toistoa toistoa..... kyllästymiseen asti toistoa

      Poista
    2. heh, "taito" ei voi palata mieleen helposti...kun ei sitä ole. Mä muistan virkanneeni YHDEN pikkuruisen pyöreän pöytäliinan, jonka halkaisija oli alle 10 cm, ja senkin teossa olin opettajan pöydän vieressä jonossa liki koko ajan...AINA ,meni joku pieleen, eli käytännössä se oli opettajan tekemä, kun korjasi koko ajan. Sen jälkeen en ole edes yrittänyt. Enkä ihan äkkiä yritä, lentää meinaan ikkunasta ulos liki nopiaan, kun pulma iskee...

      Poista
  4. Nätti peite! :) Mä rakastan granny squareja... :) Ponchoa itsellä tulossa, mutta aika useita "piiiiiiiitkäikäisiä" projekteja odottelee vieressä... :D

    Ihan pakko kysyä että mistä ihmeestä sinä Santra olet, kun mun äitini on AINOA jonka ikinä olen itseni ja mummuni lisäksi kuullut käyttävän tuota "tärpästikkeli"-sanaa...? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heheh... en oo ihan varma kummalta puolen sukua sana on sanavarastooni tullut, äiti on satakunnasta ja isä menetetystä karjalasta, itse kasvanut pirkanmaalla, eli puhumani "murre" on ainakin kolmen murteen sekoitus, ellei enemmänkin...

      Poista
  5. Ok, se on se Satakunta/pirkanmaa, mä olen sieltäpäin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää sanon kans tärppästikkeli, Pirkanmaan rajalle on 2 km ;D

      Poista
  6. Hieno, hieno peitto ja upea saavutus! Onnittelut! :)

    VastaaPoista