perjantai 30. joulukuuta 2011

Välipäivien välityö

Purin läjän ylimääräisiä isoäidinneliöitä ja oli sääli heittää langanpätkiä vain niine hyvineen roskiin.

Tein pätkistä patalapun:



Lanka oli sen verran ohutta, että tein lapusta kaksinkertaisen ja sisään vielä toisesta jämälangasta lisävahviketta. Siitä pullea muoto, joka tosin ei taida tässä kuvassa juuri näkyä.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Pienellä pakkasellakin voi istua ulkona juomassa kahvia

Kun katetulla kuistilla on sään kestävät tuolit, ulkona pari astetta pakkasta, niin miksei aamukahvia voisi silti nauttia ulkona?

Yöpaidassa, vaikka takki päälläkin, herätys on vähän liiankin raju, jos ei takamuksen alle saa jotain huoneenlämpöistä.


Virkkasin paksusta langasta tuolille pehmusteet/lämmittimet. Testausta vaille valmista siis. 

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Nälkä kasvaa syödessä: uusi matto takkahuoneeseen


Ensimmäinen matto oli aivan liian pieni. Toinen oli lähes halutun kokoinen, mutta takkahuone oli vielä liian autio. Siispä virkkaamaan kolmatta mattoa.

Malli on sama, jotta sopii aiemmin tehdyn kaveriksi samaan tilaan. Väriksi vain valittiin tumman harmaa.

Kokoa tällä matolla on 140 cm (halkaisija) ja trikookuteen menekki oli noin 5 kg.



Samassa tilassa matot ovat ihan sulassa sovussa.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Jouluinen valokranssi

Jouluvalojen virittäminen on jokavuonna yhtä mukavaa. Valot tuovat pimeän loka-marraskuun jälkeen iloa ja kauneutta pimeyteen, ja ehkäpä pelkät jouluvalot saavat minut tunnustautumaan jouluhullujen joukoon.

Tänä vuonna nurkista löytyi metallinen kehikko, johon on aiemmin viritelty havuja ja valoja. Eihän vanha ja totuttu tapa tietenkään kelvannut, vaan uutta piti keksiä.

Neuloin 7 numeron puikolla ohuesta paperinarusta sileää neulosta. Neulos lähti itsestään rullautumaan putkeksi, joten se oli helppo virittää metallisen kehikon päälle (ensiksi siihen kieputeltiin tietenkin valosarja). Neulos on tarpeeksi reikäistä, että valot paistaa läpi, mutta tarpeeksi tiuhaa, ettei sisällä oleva kehikko tai valosarja suoranaisesti näy.


Johdon päähän vaan ajastin ja valot toivottavat kuistilla tervetulleeksi joka päivä työpäivän päätyttyä.

Mukavaa Joulun odotusta myös Sinulle! 

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Lisää joulukortteja

Omalle maulle ei vissiin mitään voi: yksinkertainen on kaunista. Pyörittelin taas vaikka millasia kortti-ideoita ja lopulta päädyin omalle tyylilleni uskollisena hyvin yksinkertaisiin kortteihin.


Kortti on todellisuudessa paljon nätimpi. Minä en saa kamerallani kymmenestä otoksestakaan tämän parempaa kuvaa. Koitin jopa kirkastaa kuvaa kuvankäsittelyohjelmalla, mutta eipä sekään oikein ole mun leipälaji, joten saatte tyytyä tuollaseen suttuseen kuvaan. Idea siitä kyllä käy ilmi.


lauantai 12. marraskuuta 2011

Hyvää Virpin päivää

Tähän viikonvaihteeseen osui juhlittavia.

Tässä tekemäni nimipäiväkortti


perjantai 11. marraskuuta 2011

torstai 10. marraskuuta 2011

Kauan kaivattu valopöytä on saapunut!

Ostin suoraan sanottuna ajattelemattomuuttani ja tyhmyyttäni jo muutama vuosi sitten kohokuviointilevyjä, joita oli tarkoitus käyttää valopöydällä. Olin vähän aiemmin hankkinut Fiskarssin minikokoisen embossaus-värkin ja siitä innostuneena ajattelin niiden metallilevysabluunoiden toimimvan samalla tavalla. Muuten hyvä idea, mutta miten sokkona hinkutat kohokuviota paperiin?

Toiveeni on kuultu! Sain lahjaksi itse tehdyn valopöydän.



Pitihän tuota heti testata.


keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Ensimmäiset joulukortit vuodelle 2011

Eilen illalla levittelin askartelutarvikkeita ja pyörittelin niitä parisen tuntia, mutten saanut mitään aikaiseksi. Vaikka tuota materiaalia on miten, totesin lopulta idean saatuani kauppareissun olevan edessä, sillä minulla ei ollut palaakaan vihreää kartonkia.

Tänään kävin kiertämässä kauppoja ja pääsin jo hitusen pitemmälle. Sain aikaiseksi kokonaista kuusi korttia. Lopputulos ei ole täysin tyydyttävä, mutta saavat luvan kelvata.



Korttipohjan kuvioin koholeimasinjauheella, uunissa vajaassa sadassa asteessa jokusia minuutteja. Sen päälle leikkasin nauhan juuri ostamallani boordileikkurilla. Joulutähden osat olen ostanut jo viime vuonna, ja nyt käytin nekin. 

Parempia ideoita odotellessa menen katsomaan Greyn anatomiaa... 

maanantai 31. lokakuuta 2011

Kiitoskortti kiireessä

Lopputulos ei ole priimaa, eikä edes omaa silmää miellytä. Mutta puolustuksekseni sanon että aikaa oli todella vähän ja kun huomasin meneväni metsään, oli liian vähän aikaa kehittää uusi idea.

Tässä siis hätäisesti sutaistu kiitoskortti


sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kaaos kuriin persoonallisesti ja halvalla

Ihminen on joskus yksinkertaisuudessaan tyhmä.

Etsin aikaisemmin useamman kuukauden ajan niin roskakoria askartelutilaani kuin paperinkeräystä varten sopivaa ja käytännöllistä koria. Ja sitten vasta tajusin kuinka tyhmä olen! Ratkaiseva idea on yksinkertainen ja halpa, mutta se ei tule mieleen aina ensimmäisenä: kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina, vaan tuunaamalla saat juuri haluamasi säilytyslaatikot.

Ongelma 1: Mistä löytää tarpeeksi pieni ja hyvännäköinen roskis askarteluhuoneeseen?
Ongelma 2: Mistä löytää paperinkeräyskori, johon mahtuu mainospostikin taittelematta?
Ongelma 3: Lahjapaperirullat pyörivät ja ruttaantuvat, eikä ne mahdu mihinkään.

Kaikkiin sama vastaus: Kun vastaan tulee sopivan kokoinen laatikko, päällystä se. (joo joo, ei oo uusi idea, eikä taatusti oma, mutta miten kauan voi ihmisellä kestää että sen tajuaa)

Itse hain tapettikaupasta jämärullia siellä muutenkin asioidessani ja niitä olen käyttänyt nyttemmin vaikka mihin.


Tässä lahjapapereiden kurinpitovälineet. Kustannukset: tilkka erikeeperiä.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Pöytälevy harvan hyllyn päälle

Eteisessä tarvitaan aina tasoa, jonka päälle laskea avaimet, puhelin ja muuta sellaista romua. Itselläni ei ollut tarkoitukseen sopivaa lipastoa tai pöytää valmiina. Nurkissani pyöri kuitenkin taimien kasvatusta varten tehty harva hyllykkö. Hankin sen päälle sopivan kappaleen vaneria ja päätin siitä tehdä irtonaisen levyn hyllyn päälle.

Mietin aika pitkään, että miten levyn käsittelisin, mutta sitten silmilleni hyppäsi irtonaisia sivuja lehdestä vuodelta 1949. Lamppu syttyi!



Levyssä on siis erikeeper-vesiseoksella liimattuja lehtileikkeitä vanhoista sanomalehdistä. Sen päälle ihan epähuomiossa tuli vielä kerros erikeeper-vesiseosta ja vasta sen päälle pari kerrosta kiilto-kalustelakkaa. Minun piti kyllä laittaa kalustelakka suoraan lehtileikkeiden päälle, mutta purkit menivät sekaisin ja sitten kiroiltiin. Hyvin nuo kuitenkin toimivat keskenään, eikä reagoineet toisiinsa millään tavalla.



Nyt kelpaa laskea töistä tullessaan avaimet pöydälle.

torstai 13. lokakuuta 2011

Uutta putkeen: toinen virkattu matto

Edellisestä matosta jäi "paha maku suuhun", eli lopputulos oli paljon pienempi kuin tarkoitus oli.
Etsiessäni materiaalia, jolla jatkaa, päädyinkin ostamaan kasan kudetta uuteen mattoon. Löysin nimittäin sisustukseen sopivaa punaista Nanson trikookudetta, joka on pahvihylsyn ympärillä ja tavallista kudetta ohuempaa ja joustavampaa.


Mattoon meni  3,6 kg kudetta. Tosin siinä on kaksi kerrosta enemmän kuin ohjeessa. Reuna on yksinkertaistettu, eikä ohjeen mukaiseen reunaan olisi enää kude piisannutkaan. Käyttämäni määrä olisi varmaan vastannut 2,4 kg ontelokudetta, jota ohjeessa käytettiin.

Matto on kevyempi, tasaisempi ja sitä oli nopeampi virkata kuin edellistä. Kerrokset ovat tietenkin pienempiä, eli ympärysmittaa ei kerry samalla tavalla kuin perinteisestä trikookuteesta, mutta lopputulos miellyttää silmää.


Tässä vielä vertailun vuoksi samassa kuvassa molemmat, niin koko ero hahmottuu paremmin. 


Tässä lähikuva työn jäljestä. Nanson kuteesta (kirkkaamman punainen) kerrokset ovat matalampia mutta jälki tasaisempaa. Päällä oleva tavallisesta trikookuteesta tehty on rouheampi ja jämäkämpi, mutta myös hankalampi käytössä: Reuna on aika paksu jalan alla jos jalkaterästä osa on maton ulkopuolella ja osa maton päällä. Auts!

Tämäkin laji innosti, ja onneksi kohteita löytyy sen verran että pari mattoa saan vielä virkata. 


sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Virkkaamalla matto

Valmis matto näytti lopulta tältä
Halusin virkata maton, koska olin ihastellut jo monessa blogissa hienoja virkattuja mattoja. Ostin vyyhden matonkudetta ja eikun toimeen. Löysin idean Arjen iloja -blogista, jossa oli myös linkki Kangasaitan ohjeeseen.

Ohjeesta poiketen en tehnyt ontelokuteesta vaan ihan tavallisesta paksusta trikookuteesta ja käytin koukkua nro 10.



Pääsin kerrokseen 14 saakka, ja matto näytti jo ihan mukavan kokoiselta. 7 kerrosta kuitenkin uupui ja kude loppui. Sitä ei kaupasta enempää saanut, joten piti tehdä uudet suunnitelmat. 

Matosta tulisikin vessanmatto, kun koko jäisi kovin vaatimattomaksi. Purin pari kerrosta ja tein omakehittelemäni lopetuksen mattoon. 


Tehdessäni valitin, kuinka koukku oli liian lyhyt. Matonkudetta virkatessa kun ote ei ole perinteinen virkkuuote ja jäykkää kudetta kiskoessa koukku luisti kädessä ja jäi lyhyeksi. Siitä innostui toinen kädentaitaja ja teki (siis ihan itse teki!!) mulle puisen virkkuukoukun, joka on normaalia koukkua pidempi:


Kiitos Muru!

perjantai 30. syyskuuta 2011

Syksyn alkajaisiksi korttiaskartelua

Fiskarssista jäi käteeni boordilävistäjä, joka pääsi tositoimiin syksyn ensimmäisessä korttitarpeessa: Siskoni valmistujaiskortissa. Onnea siskosein vielä kerran!


Näkyy olevan nämä suomalaisetkin boordilävistäjät tehty ameriikan malliin, eli paperin pitäisi olla tuumakokoinen, jotta sen voi reunustaa. Onneksi paperia saa aina leikattua. 


Valmis kortti näytti suunnilleen tältä. Värit on jostain syystä mun kuvaamina aina jotenkin hailukat, mutta idea tästäkin näkyy ihan tarpeeksi.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Syksy saa, mutta kesää voi muistella

Vihdoin! Sain kuvat kameran muistikortilta koneelle, tosin lainavermeillä, mutta lopputuloksen kannalta aivan sama. 


Kesällä syntyi vähän konkreettista, mutta mieleen painuvia hetkiä sitäkin enemmän. Tässä pieni potpuri kesän aikana hankituista muistoista.


Krekilän myllyltä



Fiskars


Billmäsin kädentaitotapahtuma - Mimia Shop

Joka vuosi otan tästä kuvan, nyt sain sen ilman traktorin munia


Kuuma!


Epätodellisen värisiä kukkasia



Vanhempien 50 v hääpäivä ja sen kunniaksi istutettu kirsikkapuu

Upea miljöö, eikä sisäpuolen tarjonnassakaan mitään vikaa ole

Hämähäkin ansa auringossa
Kalaretki. Koski virtasi vuolaana.
Ja tämä kaveri matkusti kosken alas vapaamatkustajana.
Vauhti oli todella kova!

Raummal 
Ukis

ja Turuus kävin myös



keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Nettihiljaisuus pakon sanelemana

Surkeuden surkeus sentään!

Kesä oli ja meni, enkä ole saanut tänne jutun juttua. Ensin ei ollut aikaa tehdä mitään bloggaamisen arvoista, sitten ei vaan ollut aikaa/mahdollisuutta blogata. Sähköttömällä mökillä mm. aika meni rattoisasti ilman blogeja ja naamakirjojakin. Mutta sitten tuli vielä isompi este: Kameran piuha on kadonnut, enkä saa purettua kuviani sieltä.

Useamman illan olen kääntänyt kämppää ympäri ja se on ja pysyy piilossa. Olen myös soitellut vanhemmilleni ja muillekin, missä ikinä loman aikaan kyläilin, mutta johtoa ei ole löytynyt mistään.

Iltojen pimetessä on kuitenkin hyvä jatkaa etsintöjä ja keskeneräisten projekteja muutenkin, niin on sitten materiaalia tänne kun johto löytyy.

Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!

torstai 26. toukokuuta 2011

Kevätsiivousta ja kortti lankomiehen merkkipäivään

Vaikka blogin perusteella voisi kuvitella, että olen levännyt vain laakereillani, olen jatkanut keskeneräisiä töitä hitaasti, mutta tasaisen varmasti. Sen lisäksi sain mahdollisuuden pitkästä aikaa perinteiselle kevään puhdistautumisriitille: tavaroiden hävittämiselle. Taloyhtiöömme tilattiin siirtolava ja reippaasti kävin kaikki kaapit ja varaston läpi: 6 jätesäkillistä turhaa roinaa hävisi nurkista. Ihana tunne!

Kesän tulon huomaa myös kalenterista. Pääsiäisestä saakka jokaiselle viikonlopulle on jotain ohjelmaa, enkä ole ehtinyt syventämään suhdettani ompelukoneeseen tai muihinkaan vempeleisin. Virkkuukoukun kanssa on nyt suhdetoiminta ollut vahvimmillaan, mutta siitä lisää, kunhan tulee taas jotain valmista.

Lankomiehen 50-vuotisjuhliin tein kuitenkin kortin. Siinäkin hommassa voi näemmä saada aikaa menemään, kun harjoituksen puutteesta tuntui ideat olevan ihan hukassa.


lauantai 23. huhtikuuta 2011

isoäidin neliöistä tuli myös tyyny

Aikaisemmin jo tein läjän isoäidin neliöitä. Tein ne melkein kaikki vähintään kahteen kertaan, koska käsiala tiukkeni koko ajan ja ensimmäiset olivat hävyttömän löysiä.

Tauskakappaleeksi tein verkkoa. 


Koska takakappaleesta tuli ensin hitusen pieni, kiersin sen vielä ympäri pylväsrivillä

Pylväät näyttivät ensin siltä että  niitä oli liikaa, kun koko kappale veti kippuralle, mutta yhdistettynä mielestäni näyttää ihan hyvältä.


Tyynyä voi nyt sitten kääntää sen mukaan että alkaako neliöt tympimään.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Täytetyt taskuleivät

Olen joskus löytänyt tämän ohjeen jostakin lehdestä ja leikannut sen talteen. Tänään pyöräytin iltani iloksi itselleni pitaleivän sukulaissieluiset täytetyt taskuleivät:


8 leipää

Aineet
4 dl vettä
100 g hiivaa (tai kaksi pussia kuivahiivaa)
2 tl suolaa
1 tl sokeria
8 dl jauhoja

  1. Liuota hiiva haaleaan veteen, lisää suola ja sokeri
  2. Lisää jauhot ja vaivaa taikinaa
  3. Anna taikinan kohota (itse tosin kohoamisajaksi jäi tasan uunin lämpiämisaika)
  4. Nosta taikina kahdelle pellille 8 yhtä suureen kekoon
  5. Taputtele taikinakasoista kostealla kädellä lättänät
  6. Paista kohottamattomana 250-275 asteisessa uunissa 7-8 minuuttia
  7. Leivät nousevat uunissa nopeasti ja siksi niistä tulee onttoja.
  8. Vähän jäätyneen leivän voi osittain avata veitsellä ja täyttää mieleisekseen. 

Täytteeksi sopii esim. kebab-lastut, ruukkusalaatilla ja tomaatilla tai kuten itse tein tänään: eilisestä jääneillä tortillatäytteillä (kanaa, kurkkua, raejuustoa, jäävuorisalaattia, paprikaa, sipulia ja salsakastiketta).

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Välillä jotain valmistakin: tyyny kukkasista

Kaiken arjen pyörittämisen ja muun viipottamisen välissä ehdin kuin ehdinkin virkata riittävän kasan kukkia, yhdistää ne ja ommella sisuspussinkin työhöni ja viime viikonloppuna Ystäväni sai tuliaisiksi uuden sisustustyynyn: